pikkulinnut lauloivat.

Otin eilen ensimmäisen tatuointini, pikkulinnun nilkaan. Ylikäytän sanaa ihana törkeästi, mutta tämä on todella, todella ihana.

what's going on.

Tässä on ollut pari astetta vauhdikkaampaa viikkoa: ensin yo-kuunteluita, sitten Rammsteinin huippumahtava keikka, penkkarit ja viikonloppuna abiristeily, huhhuh. Tällä viikolla kävin faijalla Tampereella ja baareissakin on tullut notkuttua, enkä edelleenkään osaa pelata biljardia...

Kuvamateriaali on suurimmaksi osaksi kaikkea muuta paitsi julkaisukelpoista, joten hypätään seuraavaksi viimeisimpiin kenkähankintoihin. Vagabondeja "yllättäen" molemmat, mokkaiset Florence-wedget ja mustat Dee-nahkasaappaat. Tykkään. Eikä vähään aikaan tarvitse ostaa uusia kenkiä taas vaihteeksi...

karoli.

Kävin tänään mummon kanssa lounaalla, mummo kun sattuu olemaan ihan huippuseuraa, jolle on kiva höpötellä kaikenlaista. Eksyttin myöskin Marimekkoon, mikä on yleensä huonompi idea... Tällainen Karoli - niminen mekko sieltä lähti mukaan, kiitokset vaan mummolle. Olen haaveillut verhoista tästä kankaasta, mutta onhan mekko toki verhoja kivempi (:

Vähän mietin, olisko tässä mekossa potentiaalia ylioppilasjuhlien asuksi. Parikoiden kanssa ei näyttänyt minusta hassummalta, tai sitten jotkut muut todella upeat kengät. Graafinen mustavalkoinen voisi käydä lakin kanssa kivasti, mekko ei ole tylsin mahdollinen valinta ja Marimekko-tyttönä se voisi sopia juuri minulle. Harkintaan, harkintaan.

PS: Ollaan samiksia Jenni Haukion kanssa... Eikä muuten ole ensimmäinen kerta, vaan minultakin löytyy se "kohuttu" Marimekko-clutch. Aika kiva, ehkä Jenni ei ole ihan toivoton "first lady", vaikka Antonio olisi enemmän mieleeni ollutkin.

kokoaan suurempi suomi.

Ensimmäinen cd-levy, jonka ostin itse, oli Ultra Bran Kalifornia, ja kyseinen cd on soinut viimeisen yli kymmenen vuoden aikana monesti, eri fiiliksillä, eri tilanteissa. Ensimmäistä kertaa äänestämään päästyäni rustasin lippuun numeron 2, Pekka Haavisto, aivan itsestään selvä valinta. Näiden kahden yhdistelmä, Kokoaan Suurempi Suomi -konsertti Helsingin jäähallissa, oli maanantai-iltana aivan tajuttoman mahtava.

Tunnelma jäähallissa oli ihan huikea, ihmiset ylimmän yläkatsomon taaimmaista takariviä myöten olivat täysillä mukana niin Haaviston tukemisessa kuin Ultra Bran fiilistelyssäkin. Ostin ylihintaisen trokarilipun, mutta se oli kyllä jokaisen sentin arvoinen, tuolla oli ihan käsittämättömän hienoa olla paikalla.

PS: Arvatkaapa, mistä tämän blogin nimikin on repäisty....

ei mitään sanottavaa.

Paitsi ehkä kolme pientä asiaa: 1) Joululahja minulta minulle, Vagabond Dee -nilkkurit, konjakinruskea viehättää just nyt. 2) Löysin kirppikseltä väljän, ohuen rusettipaidan, ihana. 3) Punainen huulipuna tuo nostetta ankeimpaankin päivään.

same old.

Näin unta Pekka Haavistosta, eli ilmeisesti alitajuntanikin on sitä mieltä, että hän on hyvä ehdokas. Muuten aika tavallinen päivä, lumista, väsynyttä, harmaata, kohta lähden töihin. Päällä leopardihuivi, farkut ja vanhat lempikenkäni, Vagabondin nauhakorkkarit.

syöpämekko.

Alennusmyyntiostoksia, Lindexin rintasyöpämalliston yksiolkaiminen pikkumusta. Yksinkertainen, mutta kaunis ja varmasti käytännöllinen. Testikuvissa puin sen kanssa uudeksi suosikkikorukseni nousseet rannekkeen ja vanhan Jordaniasta ostetun lempisormuksen, hopeaharakka kiittää ja kuittaa...

raitapaitoja.

Löysin viikonloppuna aivan ihanan tumblr-blogin, täynnä pelkkiä raitapaitoja. La marinièren takia raidat ovat näyttäneet todella freeseiltä ja Weekdaystä alennusmyynneistä ostamani raitapaita päätyi päälle tänään sinisen huivin kanssa. Paita taitaa olla miesten puolelta, mutta eipä sillä juurikaan väliä ole, klassinen malli, paksua puuvillaa.

Pitäisi tehdä kaikkea järkevää, opiskella, keskittyä töihin, siivota. Minä vaan löhöilen sängynpohjalla ja katson Greyn anatomiaa... 

vöyrin ranneke.

Sain joululahjaksi äidiltä yhden toisenlaisen rannekorun, mutta perinteitä kunnioittaen se meni vaihtoon, emme ole mutsin kanssa juuri koskaan samoilla linjoilla tyyliasioissa. Itse valitsin tällaisen, Kalevala Korun rannekorun. Hopeaa, kaunis, tykkään.

PS: Kamera palasi huollosta, joten postaustahti parantunee lähiaikoina.

presidentinvaalikeskustelu.

Torstai oli aivan käsittämättömän mielenkiintoinen päivä: meidän koululla järjestettiin presidenttitentti (kohtalaisen hölmö sana muuten...), jonka Yle televisioi. Olen ollut mukana järkkäämässä tapahtumaa ja oli aika hieno tunne, kun lähetys lopulta alkoi, ehdokkaat olivat parin metrin päässä ja kaikki sujui juuri suunnitelman mukaan. Lisää voi lukea esim. täältä ja lähetyksen voi katsoa Ylen Areenasta.

Politiikka kiinnostaa, ja olen muutenkin ihan yhteiskuntaoppinörtti. Nämä ovat ensimmäiset vaalit, joissa pääsen äänestämään, ja olen ihan tajuttoman innoissani omasta pikkuisesta mahdollisuudestani vaikuttaa. Kaikkien siihen oikeutettujen pitäisi minusta äänestää, vaikka politiikka ei mikään sydämen asia olisikaan. Jos ei äänestä, heittää hukkaan tilaisuuden saada oma äänensä kuuluviin, mikä on mielestäni todella typerää. Joten kaikki nuoret ja vanhat, raahautukaa vaikuttamaan sunnuntaina 22.1.!

(Meikä on eturivissä neljäs oikealta katsottuna, yläkuvassa just Haaviston oikealla puolella, että ei ollut paikassakaan valittamista :D Ja kuvat lainattu Keski-Uusimaan sivuilta.)