kokoaan suurempi suomi.

Ensimmäinen cd-levy, jonka ostin itse, oli Ultra Bran Kalifornia, ja kyseinen cd on soinut viimeisen yli kymmenen vuoden aikana monesti, eri fiiliksillä, eri tilanteissa. Ensimmäistä kertaa äänestämään päästyäni rustasin lippuun numeron 2, Pekka Haavisto, aivan itsestään selvä valinta. Näiden kahden yhdistelmä, Kokoaan Suurempi Suomi -konsertti Helsingin jäähallissa, oli maanantai-iltana aivan tajuttoman mahtava.

Tunnelma jäähallissa oli ihan huikea, ihmiset ylimmän yläkatsomon taaimmaista takariviä myöten olivat täysillä mukana niin Haaviston tukemisessa kuin Ultra Bran fiilistelyssäkin. Ostin ylihintaisen trokarilipun, mutta se oli kyllä jokaisen sentin arvoinen, tuolla oli ihan käsittämättömän hienoa olla paikalla.

PS: Arvatkaapa, mistä tämän blogin nimikin on repäisty....

ei mitään sanottavaa.

Paitsi ehkä kolme pientä asiaa: 1) Joululahja minulta minulle, Vagabond Dee -nilkkurit, konjakinruskea viehättää just nyt. 2) Löysin kirppikseltä väljän, ohuen rusettipaidan, ihana. 3) Punainen huulipuna tuo nostetta ankeimpaankin päivään.

same old.

Näin unta Pekka Haavistosta, eli ilmeisesti alitajuntanikin on sitä mieltä, että hän on hyvä ehdokas. Muuten aika tavallinen päivä, lumista, väsynyttä, harmaata, kohta lähden töihin. Päällä leopardihuivi, farkut ja vanhat lempikenkäni, Vagabondin nauhakorkkarit.

syöpämekko.

Alennusmyyntiostoksia, Lindexin rintasyöpämalliston yksiolkaiminen pikkumusta. Yksinkertainen, mutta kaunis ja varmasti käytännöllinen. Testikuvissa puin sen kanssa uudeksi suosikkikorukseni nousseet rannekkeen ja vanhan Jordaniasta ostetun lempisormuksen, hopeaharakka kiittää ja kuittaa...

raitapaitoja.

Löysin viikonloppuna aivan ihanan tumblr-blogin, täynnä pelkkiä raitapaitoja. La marinièren takia raidat ovat näyttäneet todella freeseiltä ja Weekdaystä alennusmyynneistä ostamani raitapaita päätyi päälle tänään sinisen huivin kanssa. Paita taitaa olla miesten puolelta, mutta eipä sillä juurikaan väliä ole, klassinen malli, paksua puuvillaa.

Pitäisi tehdä kaikkea järkevää, opiskella, keskittyä töihin, siivota. Minä vaan löhöilen sängynpohjalla ja katson Greyn anatomiaa... 

vöyrin ranneke.

Sain joululahjaksi äidiltä yhden toisenlaisen rannekorun, mutta perinteitä kunnioittaen se meni vaihtoon, emme ole mutsin kanssa juuri koskaan samoilla linjoilla tyyliasioissa. Itse valitsin tällaisen, Kalevala Korun rannekorun. Hopeaa, kaunis, tykkään.

PS: Kamera palasi huollosta, joten postaustahti parantunee lähiaikoina.

presidentinvaalikeskustelu.

Torstai oli aivan käsittämättömän mielenkiintoinen päivä: meidän koululla järjestettiin presidenttitentti (kohtalaisen hölmö sana muuten...), jonka Yle televisioi. Olen ollut mukana järkkäämässä tapahtumaa ja oli aika hieno tunne, kun lähetys lopulta alkoi, ehdokkaat olivat parin metrin päässä ja kaikki sujui juuri suunnitelman mukaan. Lisää voi lukea esim. täältä ja lähetyksen voi katsoa Ylen Areenasta.

Politiikka kiinnostaa, ja olen muutenkin ihan yhteiskuntaoppinörtti. Nämä ovat ensimmäiset vaalit, joissa pääsen äänestämään, ja olen ihan tajuttoman innoissani omasta pikkuisesta mahdollisuudestani vaikuttaa. Kaikkien siihen oikeutettujen pitäisi minusta äänestää, vaikka politiikka ei mikään sydämen asia olisikaan. Jos ei äänestä, heittää hukkaan tilaisuuden saada oma äänensä kuuluviin, mikä on mielestäni todella typerää. Joten kaikki nuoret ja vanhat, raahautukaa vaikuttamaan sunnuntaina 22.1.!

(Meikä on eturivissä neljäs oikealta katsottuna, yläkuvassa just Haaviston oikealla puolella, että ei ollut paikassakaan valittamista :D Ja kuvat lainattu Keski-Uusimaan sivuilta.)

ihmeaine hiusten kasvatukseen?

Operaatio "kasvata oma hiusväri takaisin" on tällä hetkellä vaiheessa hermoja raastava. Latvat ovat hamppuista vaaleaa takkua, ja sitä omaa väriä on kymmenen sentin tyvikasvu, joka ei tunnu etenevän yhtään minnekään... Ärsyttävää.

Epätoivoisena eksyin luontaistuotekauppaan. Pyynnöllä ihmeaine hiusten kasvatukseen sain tällaisen purkin käteeni - Life Hiusteho - , ja vaikka olen todella skeptinen tabletteja kohtaan, niin kokeillaan. Ei niistä varmaan mitään haittaakaan ole. Seuraan hiusten kasvua, ja palailen parin kuukauden päästä asiaan.

Hiusihmettä odotellessa olen kuolannut netistä tukkajumalien kuvia. Kasvatusvaiheessa voisi ehkä repäistä, ja värjätä latvat shokkivärillä, tyyliin Concotion -blogin Sofia. Ne voisivat piristää etanavauhtia kasvavaa reuhkaa, ja latvat voisi sitten hyvillä mielin saksia pois niihin kyllästyttyään.

Realistisin hiusinspiraatio löytyy kuitenkin Freja Beha Erichsenin päästä, luonnonkihara olkapäämittainen brunette olisi tavoitteena omien hiusten kanssa, otsatukka tosin epäilyttää. Ensi torstaille on aika kampaajalle, katsellaan sitten, mihin päädyn...

happy new year 2012.

Pidän uudesta vuodesta. Suunnittelen kivoja juttuja seuraavalle vuodelle, teen listoja ja lupauksia, yleensä lähinnä kivoja lupauksia, joiden pitäminen ei tuota vaikeuksia. Viime vuoden lupauksista toteutui Parikoiden ostaminen (vuoden paras ostos!) ja kyllä minä rättikaupoillakin vähän tarkemmin hankintojani katselin ja kirppikselle lähti vuoden mittaan vaikka mitä. Silti, tätä pitäisi ehdottomasti parantaa, sillä hutejakin on tullut ostettua...

Jaarittelun sijaan asiaan, eli tavoitteeni vuodella 2012:

1) Tatuointi. Ollut haaveissani todella kauan, mutta olen halunnut harkita huolella. Eräs aihe ja paikka ovat jo pidemmän aikaa tuntuneet juuri minulle sopivilta, joten nyt voisi olla aika toteuttaa tämä...

2) Muutto omaan kämppään. Mikä tahansa kämäisistä kämäisin luukku käy, mutta haluan oman kodin, jossa saa itse päättää asioista ja sisustaa ja asustaa juuri, niin kuin itse tahtoo.

3) Rahan käytön tarkempi suunnittelu. Syöminen, alkoholi ja vaatteet tarkkailun alle, taidan kokeilla kaikkien mahdollisten menojen listailua ainakin pari kuukautta, sillä tili tuntuu tyhjenevän aivan liian nopeasti...