Näytetään tekstit, joissa on tunniste kengät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kengät. Näytä kaikki tekstit

17. toukokuuta 2012

lohtushoppailua: brasilialaiset muovikengät.

Paita Topshop, toppi Bikbok, farkut Weekday, kengät Melissa.
Eipä ollut erityisen hyvä fiilis aamulla lukea lehteä, siellä kun komeilivat alueen ylioppilaiden nimet listassa. Listassa, jossa ei tosiaan minun nimeäni ollut. Valmistumisesta ei vieläkään ole varmuutta, ja epätoivo alkaa iskeä. Kaikki tsemppaavat aivan ihanasti, esimerkiksi mummon kannustusviesti alkoi melkein itkettää, mutta silti turhauttaa ja surettaa.
Parin päivän takaisen lohtushoppailun saldo: Melissan sandaalit. Melissat ovat siis brasilialaisia, ympäristöystävällisesti (muistelen lukeneeni, että jossain määrin kierrätetystä muovista, mutta en löytänyt nopeasti tälle varmuutta) valmistettuja kenkiä. Ajatus muovikengistä on tietysti vähän hassu, "varmastihan ne hankaavat ja hiertävät" oli ainakin oma ensimmäinen ajatukseni. Mutta, itseltäni löytyy entuudestaan yksi korkkaripari Melissalta, ja ne ovat yllättävän mukavat jalassa, ja parin päivän käyttökokemuksella sandaaleista voi sanoa samaa. Ja onhan niissä söpöt rusetit ja kaikkea.
Topshopin ruutupaita on kirppikseltä, väsynyt naama ja räjähtänyt tukka ihan omasta takaa. Tänään on onneksi vapaapäivä, aikaa yrittää rentoutua ja illalla jääkiekkoa. Sekametelipostauksen loppuu vielä päivän jumitusbiisi, Zooey & Joseph on kyllä laittoman söpöjä. Voisi katsoa 500 days of Summerin taas vaihteeksi.

10. huhtikuuta 2012

converse ♥ marimekko.

Conversen ystävämyynnin saalis on tässä. Alkuperäinen suunnitelma oli löytää Marimekko-conssit ja se toteutui aika hyvin, kun onnistuin taistelemaan tämän parin itselleni. Kesäiset ja söpöt, ja Marimekko-fanaatikolle oikein sopivat, eikä ysmy-hintakaan huimannut päätä.

Tosin, kaapissani on näiden jälkeen yhteensä 8 paria Converseja, eli vähään aikaan en taida tarvita uusia...

25. helmikuuta 2012

what's going on.

Tässä on ollut pari astetta vauhdikkaampaa viikkoa: ensin yo-kuunteluita, sitten Rammsteinin huippumahtava keikka, penkkarit ja viikonloppuna abiristeily, huhhuh. Tällä viikolla kävin faijalla Tampereella ja baareissakin on tullut notkuttua, enkä edelleenkään osaa pelata biljardia...

Kuvamateriaali on suurimmaksi osaksi kaikkea muuta paitsi julkaisukelpoista, joten hypätään seuraavaksi viimeisimpiin kenkähankintoihin. Vagabondeja "yllättäen" molemmat, mokkaiset Florence-wedget ja mustat Dee-nahkasaappaat. Tykkään. Eikä vähään aikaan tarvitse ostaa uusia kenkiä taas vaihteeksi...

25. tammikuuta 2012

ei mitään sanottavaa.

Paitsi ehkä kolme pientä asiaa: 1) Joululahja minulta minulle, Vagabond Dee -nilkkurit, konjakinruskea viehättää just nyt. 2) Löysin kirppikseltä väljän, ohuen rusettipaidan, ihana. 3) Punainen huulipuna tuo nostetta ankeimpaankin päivään.

9. lokakuuta 2011

clarks desert boot.

Joku aika sitten ostin kukkakuvioiset Claks Desert Bootit. Kömpelön näköiset, mutta jollain tapaa aika hauskat. Kummallista sinänsä, en ole ostanut korkkareita aikoihin, ja muutenkin kenkien ostotahtini on muuttunut edes etäisesti järkeväksi, vaikka ei näillekään varsinaisesti mitään akuuttia tarvetta ollut...

Töissä istumisen lisäksi näin viikonloppuna kummityttöäni, pikku neiti 3v. ilahduttaa aina hurjasti. Rättiväsynyt täti piristyi kummasti muutaman piiloleikkikierroksen ja palikkatornin rakennuksen jälkeen. Rauhallinen kotiviikonloppu selvin päin oli siis aika hyvä ajatus..

19. kesäkuuta 2011

herrainkengissä.

Synttärifiilistelyn ja reissupostausten sijaan palaan hetkeksi lempiasioideni, kenkien, pariin. Kauan ennen Israeliin lähtöä käytiin Jumbossa pyörimässä, ja kohtalaisen mummo-imagon ainakin mulle jättäneestä Your Facesta löytyi kauan etsityt herrainkengät.
Herrainkenkien kriteerit olivat korkealla: ehdottomasti pehmoista nahkaa, väri joko musta tai harmaa, malli siro ja kevyt ja niin edelleen. Nämä täyttivät ne kaikki, eikä alennushintakaan varsinaisesti haitannut. (:

PS: Älkää missään nimessä osallistuko Tunnetilan ihanaan arvontaan, kiellän sen ankarasti.

22. toukokuuta 2011

toteutunut unelma.

Helsinki Fashion Stock Salesista lähti perjantaina onnellinen nainen mukanaan toteutunut unelma: Minna Parikat. Se tunne, kun sain tuon paperikassin käteeni, on ihan sanoinkuvaamaton. Tärisin. Sillä näistä on haaveiltu jo vuosikausia, käyty Stockalla sovittelemassa ja kuolattu kuvia netistä. Ja sieltä ne sitten löytyivät, mallikappalekasasta naurettavan halvalla. Just mun kokoiset, ja punainen nauhamalli (ps. mallin tarkka nimi olisi kiva tietää, googlailu ei tuottanut tulosta?), eli ihan täydelliset. 
♥♥♥♥♥!
 
Stock Salesista tulee kyllä perinne, sillä koko Yo-talo oli täynnä toinen toistaan ihanampia juttuja. Perjantaina kävin myöskin katsomassa Marimekon näytöksen Espan puistossa, ihania juttuja oli sielläkin, postailen kuvia myöhemmin. Viikonloppu on ollut supervahdikas, vodka ja minä ollaan ehkä vähän huono yhdistelmä ainakin rikkinäisten lasien määrästä päätellen, mutta hauskaa on ollut.

18. maaliskuuta 2011

get on your boots.

Kävin eilen teatterissa. Täällä Pohjantähden Alla 2011 oli ihan pirun hyvä. Esitys oli sopivassa suhteessa vakava, syvällinen ja perinteinen, mutta toisaalta viihdyttävä, hauska ja moderni. Kesto oli melkein kolme tuntia, mikä aiheutti joidenkin koulukaverien kohdalla vähän tylsistymistä, mutta minä kyllä olisin istunut vaikka toisen mokoman Kansallisteatterin penkissä. Tulipahan taas muistettua, että teatterissa käynti on ihanaa ja kivaa, vähän useammin voisi leffan sijaan mennäkin teatteriin. Jos jaksaisin, voisin muuten nillittää aiheesta 'lukiolaisten teatterikäytös', tyypit olivat kuin ekaluokkalaisia vaihteeksi, mutta jätän ehkä väliin...
Ostin eilen kengät. MTWTFSS Kreml boots, Weekdayn alekasasta hintaan 6€. Siis kuusi euroa. En voinut vastustaa. Ne ruttaantuvat mukavasti nilkkoihin, soljet kilisevät kävellessä ja lumen alla paljastuneella asfaltilla harppoessa näiden pohjat pitävät samanlaista kopinaa, kuin jotkut korkkarit. Että eivätköhän nämä kuuden euron edestä ilahduta.

22. helmikuuta 2011

dance me to the end of love.

Niistä wanhojentansseista postausta vielä, tässä vähän täsmällisempää selvitystä (:

Tanssimekkoni ostin jo syyslomalla Israelista. Katselin Suomessa mekkoja netistä, ja olisin varmasti löytänyt jonkun mieleisen täältäkin, mutta kun kerran ulkomaanmatka oli tiedossa, tahdoin kokeilla onneani, josko sieltä löytyisi. Mekko on paikalliselta merkiltä nimeltään Sigal Dekel (esim. Flickristä löytyy lisää kuvia, erityisesti viime talven mallisto on aivan ihana!) ja olisin voinut ostaa kyseisen merkin liikkeen suunnilleen tyhjäksi muistakin vaatteista... Pitää katsoa, josko äiti toisi sieltä jotain kivaa tuliaisiksi seuraavan kerran, kun hän tulee Suomessa käymään.
En missään nimessä halunnut blingikuorrutettua kermakakkumekkoa, koska en koe sellaisen tyyliini yhtään sopivan, enkä varmasti olisi tuntenut oloani sellaisessa mukavaksi. Sen sijaan kevyesti liehuva vaaleanharmaa mekkoni on niin minua, kuin ikinä mahdollista. Mekossani oli helppo ja mukava tanssia, se pyöri kauniisti ja pysyi hyvin päällä ja oli muutenkin täysin ongelmaton.

Asusteet olivat nekin aika yksinkertaiset: omat Swarovskin kristallit korvissa ja äidiltä lainassa hopeinen rannekoru ja Kalevalan sormus, josta ei nyt ole tarkempia kuvia. Kengät kävin ostamassa päivää ennen tansseja, eli hyvissä ajoin tietenkin... Stylesnobin nahkaiset ballerinat hankin ihan Stockalta ja ne olivat todella hyvät tanssiessa.
Kampaukseni teki luottokampaajani. Kampaajani on yksinkertaisesti nero, en ole viimeiseen noin 7 vuoteen käynyt millään muulla kampaajalla. Vein hänelle jo vuoden alussa kasan kuvia kampaustoiveestani, isosta nutturasta, jota kiertää letti. Letti on tekotukkaa, ostin sen ihan vaan Glitteristä. Kampaus pysyi ihan täydellisenä yön yli, aamulla äiti kiinnitti yhden hapsottavan irtosuortuvan kiinni. Ja jopa jatkobileiden jälkeisenä aamuna kampaus oli yhä hyvä, se olisi kestänyt helposti vielä kolmannenkin päivän.
Jatkoille tarkoitukseni oli pukea Topshopin harmaa minimekko, jota en muistaakseni ole täällä vielä esitellyt, mutta mekko on ehkä vähän turhankin mini... Päädyin sitten tanssikenkienostoreissulla mukaan tarttuneeseen Vilan pitsimekkoon. Ikuisuusprojektini pitsimekon hankinnasta on siis onnellisesti päättynyt, postaan paremman kokokuvan mekosta myöhemmin. Jatkot olivat ihan huippubileet, mulla oli tosi kivaa ja tanssittua tuli puoli kolmeen asti, hups.
Tänään suuntaan illalla Himokselle laskettelemaan, jei. Kannettava ja mokkula lähtevät mukaan, katsotaan, josko postailen jotain sieltä.

18. tammikuuta 2011

help me get over the butterflies.

Dr. Martensit ovat varsinaiset ongelmakengät! Ne olisivat näihin säihin täydelliset, lämpimät ja pitävät. Ne myöskin näyttävät tajuttoman hyviltä bloggarien ja lookbook -käyttäjien jaloissa. Omani ovat kaiken lisäksi punaiset, tämän hetken suosikkivärini. Siltikin, jokin tökkii, ja Martensit nököttävät hyllyssä. Ja silloin, kun ne pääsevät ulkoilemaan, on olo lähinnä typerä. Ehkä minulta vaan puuttuu tarvittava asenne mummojenpotkinta-maiharien käyttöön?
Tänään kuitenkin yritin. Toiveikas ajatukseni oli, että mekon kanssa Martensit olisivat vähän kesymmät. Punainen huivi on alennusmyynneistä ja musta pitkänmallinen neuletakki vanha lempivaate. Teoria hyvä, käytäntö fiasko. Koko päivän ainut asia, jota pystyin ajattelemaan oli punaiset kenkäni, jotka eivät vaan tuntuneet yhtään omilta näidenkään vaatteiden kanssa. Kaiken kruunuksi nämä alkoivat vielä kesken päivän hangatakin ikävästi.

Ehkä näissä kengissä on vaan huono karma? Alun perin ne päätyivät minulle tätini virheostoksen vuoksi kaksi vuotta sitten, ja käyttökerrat voi laskea yhden käden sormilla, eli kovin rakastavaa kotia niillä ei nytkään ole. Huokaus. Vielä yksi mahdollisuus Martenseille, vaiko kengät suosiolla kiertoon?

4. syyskuuta 2010

my sweet baby, i need fresh blood.

Tänään olen leiponut suklaakakun ja käynyt kaupassa, ah kuinka jännittävää. Tosin, tykkään pukeutua kauppareissuille oikein ajatuksella ja yleensä korkoihin. Lähikauppa on niin lähellä, että sinne kävelee missä tahansa ihmekengissä ja kaupassa sisällä on kuivat tasaiset lattiat, joten koroissa sipsuttelu on mahdollista. Lisäksi, yleensä juuri silloin kun lähtee räjähtäneen metsänpeikon näköisenä "vaan käymään tossa lähikaupassa", siellä kaupassa on kaikki mahdolliset tuttavat...

Kenkäkokoelmani uusimmat tulokkaat ovat tässä: Melissat, jotka ostin Lahdesta. Melissat (klik) ovat brasilialaisia muovikenkiä, jotka tuoksuvat irtokarkeilta, hattaralta ja My Little Ponyilta. Ja ovat ihanat jalassa ja löytyivät reilusti alennettuina.

6. heinäkuuta 2010

but once again the sun is rising.

Alennusmyynneistä löytyi vaikka mitä ihanaa. Taidan kuitenkin olla niin laiska, että esittelen vaatteet vasta asukuvien yhteydessä, sillä en jaksa kuvata niitä kaikkia erikseen... Tässä kuitenkin rakkauskengät: MTWTFSS:n kiilakorot -75% alennuksella. Eli suunnilleen €12. Eli naurettavan vähän.
Ja Poladroid-kuvia pitkästä aikaa, olen löytänyt senkin vaihteeksi uudestaan =)

20. toukokuuta 2010

money money money.

Monki ja Weekday katsastettu eilen ja olihan sieltä toki pakko jotain ostaa, vaikka rahatilanne onkin atm aikas jäätävä. Molemmat kaupat olivat sisustukseltaan ja tuotteiltaan aivan ihania, mutta Monkin musiikki oli jotain järkyttävää. Saa sen päänsäryn toki helpomminkin...
Photobucket
Musiikista huolimatta ostin Monkista ihanat kukkatennarit. Mulla on toki miljoona paria Converseja, mutta ne ovat kesällä liian raskaita ja tarvitsevat sukat. Mulla on myös Vagabondilta identisen malliset, mutta valkoiset kangastossut,  mutta ne ovat vähän tylsät. (Oon aika taitava perustelemaan kenkähankintoja itselleni, mähän siis tarvitsin ehdottomasti just tälläiset ;p )
Hennesiltä ostin vielä mustavalkoisen raitahameen, kun mulla on ollut vähän ongelmaa muunväristen kuin  mustien alaosien kanssa (ja mustavalkoinenhan on siis mun mittapuulla värikäs...).

Nyt on sitten tili tyhjä ja käteisvarat nollassa. Harmittaa vähän, sillä esim. Ruisrock-lippu olisi kuitenkin vaatteita (tai karkkia tai leffoja tai lehtiä...) tärkeämpi hankittava. Mun itsekurini on ihan käsittämättömän surkea, joten ajattelin aloittaa ihan kunnollisen ostolakon. Tavoitteena on se Ruissi-lippu, eli ennen kuin mulla on tiketti ostettuna en saa ostaa mitään muuta. Pari poikkeusta on kuitenkin oltava, tai muuten menee vaan hermot. Ensimmäinen on jätti-iso raitapaita, jollaista olen puoliaktiivisesti nyt keväällä etsinyt. Toinen on farkkushortsit, ihan välttämätön kesävaate. Tavoitteena olisi löytää kirpparilta kivat ja tarvittaessa vähän customoida. Muuten yritän minimoida kaikki mahdolliset karkkiostokset ja mäkkärikäynnit ja oikeasti säästää. Apua.

18. toukokuuta 2010

yes, but you're blue.

Unohdin esitellä Rhodoksen jutuista kengät. Oon viime päivinä unohtanu/jättänyt tekemättä/tehnyt huonosti miljoona muutakin juttua. On niin paljon kaikkea tekemistä kasaantunut, ja loppujen lopuksi en kuitenkaan saa mitään aikaseksi. Muttajoo, ne kengät:

Ensimmäiset ovat siis tälläiset yksinkertaiset niittisandaalit. Pohdin joku aika sitten matalia kenkiä, ja nämä täyttävät mun kriteerit täydellisesti. Lukuunottamatta sellaista pikkuvikaa, että nämä eivät ole aitoa nähkää nähneetkään. Niitit onneksi peittävät muovista ulkonäköä ja jalassakin ovat ihan mukavat.
Toiset ovat perus mustat nahkasadaalit, joita kaupattiin "Handmade in Rhodos" -lupauksin. Älyttömän kivat jalassa ja minusta ihan kivannäköiset perussandaalit. Ja vau, kerrankin oli järki mukana kenkäostoksilla, kaikki killerit korot jäivät kauppaan :D

Huomenna on suuntana Monki & Weekday, yllätys. Yleisen ihmettelyn lisäksi mulla olisi pienenä tavoitteena löytää farkkushortsit. Katellaan huomenna, mitä löytyy, jos löytyy ;)

8. huhtikuuta 2010

put the boots back on and run, run.

Täytyy munkin kokeilla onneani Brandoksen bloggarikilvassa, onhan jokainen mahdollisuus ilmaisiin kenkiin käytettävä (: Brandoksen sivuja selaillessani löysin miljoona potentiaalista "nämä mulle please!" -vaihtoehtoa ja lopullinen valinta kaikkein ihanimmasta parista oli vaikea. Unelmakorkkarien sijaan päädyin olemaan järkevä, joten mun valintani on Converse Light Leather Hi, klik.
”Olen mukana kilpailussa, jossa voit voittaa 90 e
kenkälahjakortin BRANDOS.fi -nettikenkäkauppaan
Kilpaile täällä”.

Jos onni ei tässä kisassa osu kohdalle, niin taitavat nuo Converset silti päätyä omistukseeni. Sen verran kauan olen niitä eri paikoissa kuolannut, että ehkä näin kevääksi olisi viimein aika antaa periksi ja vaan yksinkertiasesti ostaa ne :D

Ps. Tänään kampaajalle! Oh yes, pääsen vihdoin mun järkystä tyvikasvusta eroon, jeejee! =)

6. huhtikuuta 2010

after that and ever after i haven't had a clue.

On näköjään olemassa tapa, jolla paatuneimmankin shopaholicin saa kirpputorille: 2 paria suomalaisia nahkasaappaita yhteensä 12 euroa. Ehkä mun olis aika muuttaa käsityksiäni ja eksyä 2nd-handin ihmeelliseen maailmaan useamminkin? Eksymisessä tämän päivän visiittissä Fidaan oli kirjaimellisesti kyse, saksan kokeen jälkeen jäi pari tuntia aikaa tapettavaksi ja Fida oli lähellä.
Tässä nämä ihmeelliset kengät nyt sitten ovat. Mustat ovat Aaltoset ja kiiltonahkaiset ovat Janitat. Jälkimmäisten kiiltonahkapinta ja mustan ja ruskean yhdistelmä on joo hieman outo, mutta jollain kummalla tavalla ne viehättivät. Eivätkä olleet kalliit, jos jäävät käyttämättä. Löysin myös yhden kivan kevätvaatteen, mutta esittelen sen myöhemmin erikseen (:

Voisin vielä purnata loputtomiin suomalaisten kenkien yleisen tylsästä ulkomuodosta. Kun kerran materiaalit ja laatu ovat kohdallaan, miksi kaikkien kenkien on näytettävä ihan mummomaisilta? Mallit ovat umpitylsiä, korot turvallisen matalia ja rohkeammat värit ihan tuntematon käsite ja niin edelleen. Okei, ehkä kengät tosissaan ovat suunnattu selkeästi vähemmän kenkien ulkonäköön huomiota kiinnittäville aikuisille, mutta ärsyttää silti. Olisi ihan hauska ostaa suomalaisia kenkiä ihan periaatteestakin, mutta nytpä sitten kuskaan rahani Ruotsiin Vagabondille...

30. maaliskuuta 2010

i'm taking off my heels.

Matalat kengät. Aihe, jota olen viime aikoina pohtinut suorastaan naurettavan paljon. En tarkoita ballerinoja, enkä varsinkaan tennareita. Tai korottomia saappaita ja nillkureita. Enkä oikeastaan ihan perinteisiä sandaalejakaan. Kuvat havainnollistavat.

(Michael Kors, Vagabond, Acne, Filippa K)
Minä olen joko korkkari- tai tennarityttö. Välimuotoja en juuri harrasta, edes ballerinoja mulla ei ole kuin muutamat. Sandaaleja on yhdet. Silti yksinkertaiset, mustat matalat kengät kiehtovat kovin. Kollaasissa olevista vain Vagabondit ovat realistisesti harkittavissa, mutta ainahan voi toki haaveilla.
Mitä mieltä, voisiko kukaan muu kuvitella käyttävänsä tämäntapaisia kenkiä? 

20. maaliskuuta 2010

hello lover.

Nyt on sitten puukengät, Vagabondin viime kesää. Tämä yksi pari oli -50% hyllyssä. Hieman jännitti katsoa kokoa, mutta kenkäonnetar oli kerrankin mukana, nämä ovat just mulle sopivat. 12 cm korko ei tunnu läheskään niin korkealta, nuo ovat meinaan aivan ihanat jalassa.
Ainut huono puoli on se, että näiden kanssa olen melkein 190 cm pitkä. Vaikka ei ehkä pitäisi, se hieman häiritsee... On melko kurja olla muita kaks päätä ylempänä. Kuitenkin mä uskon, että näille tulee kesällä käyttöä, ja jos ei, niin ovathan nämä beibet ainakin ihanat hyllyllä <3 :D

9. maaliskuuta 2010

step one you say we need to talk.

Ostin tänään kengät. Vuoden ensimmäinen pari, ja selkeästi kevätmielessä. Ihan kunnon beigeille nudekorkkareille en oikein ole lämmennyt, mutta tällaiset vaalean harmaat iskivät heti.
Merkki joku ihan käsittämätön Trio, ostopaikkana ah-niin-glamourous citymarket, ja hinta ei päätä todellakaan huimannut. Hyvät jalassa ja mukavat kävellä (ainakin kotona sisällä...). Lumet, miksi oi miksi ette voi sulaa nopeammin?!
Kuvissa uusien kenkien lisäksi kesäfiilistelynä eräs ompelukonetta odottava mekkonen. Sain jo aikaiseksi purkaa helmasta pitsisysteemin pois, seuraavaksi tuosta on tarkoitus tehdä olkaimeton ja ilman hakaneuloja päällä pysyvä.

25. helmikuuta 2010

darling can't you hear me s.o.s.

Apua. H&M teki sen vihdoin. Kengät, joita en voi vastustaa. Tähän mennessä en ole ostanut hennesiltä yhtiäkään kenkiä, koska olen kauniisti muotoiltuna hieman skeptinen laadun suhteen. Mutta nyt taitaa oikeasti olla poikkeuksen paikka, kunhan pääsen täältä Lapista sivistyksen pariin suuntaan ensi töikseni sovittamaan näitä:

Nyörien vika. Ne ovat ihanat. Seilorit. Siniset. Ne nyörit. Apua.