26. maaliskuuta 2011

cloudy skies.

Löysin kadoksissa olleen siipimekkoni ja puin sen tänään. Vielä kun löytäisin vetoketjuhameeni jostain, sekin on hukassa. Kiharsin ja kuvasin uusia hiuksiani ja puin niihin sopivan pinkin huivin. Trenssissä vähän paleli, mutta auringonpaisteessa kaikki näytti keväiseltä, varsinkin jos katsoi ylös. Harmaa rakennus on vanha mylly, sen katolla on paras piknik-paikka maailmassa.

25. maaliskuuta 2011

run neon tiger there's a price on your head.

Tällaista sieltä kampaajalta sitten tuli. Pinkkiä.

Joskus ala-asteella halusin kokonaan pinkit hiukset, mutta silloisesta lähes mustasta pohjasta pinkki olisi varmasti ollut katastrofi. Blondina jumitin kauan ja viihdyin hyvin, mutta nyt kaipasin vaihtelua. Ajattelin kasvattaa oman luonnollisen hiusvärini takaisin, joten eilen hiuksiä värjättiin vähän tummemmiksi, eivätkä ne enää ole niin keltaiset eikä tyvikasvu erotu niin paljoa. Ja sitten tuo pinkki töyhtö. Se on niin ovelassa kohdassa, että jakauksen paikkaa muuttamalla sen saa hienosti piiloon, jos haluaa. Toisaalta se on niin kirkuvan fuksianvärinen, että se myös erottuu, jos niin haluan.
Kun nyt kerta hiusjutuilla postaillaan, niin ostin uuden hiuslakankin muutama päivä sitten. Tästä tekee merkittävän asian ensinnäkin se, että en ole omistanut lakkaa varmaan puoleen vuoteen, sen jälkeen kun edellinen loppui ja toisekseen se, että kaikki hiusmömmöni ovat perinteisesti Goldwellia. Nyt kuitenkin olin radikaali, ja hankin Four Reasonsin lakan, lähinnä tajuttoman tyylikkään purkin takia. On se lakkakin ihan toimivaa.

24. maaliskuuta 2011

there ain't no doubt about it.

Pikapikapostaus, olen juuri lähdössä kampaajalle, jäätävä tyvikasvu ainakin katoaa, ellen keksi jotain vielä radikaalimpaa... Työhaastattelut sujuivat ihan ok, nyt vaan toivon parasta, että jompaan kumpaan hommaan pääsisin. Ostin myös raitapaidan, yllätys yllätys Marimekkoa ja kirpparilta. Yliväljä malli on just makuuni hyvä ja hei raitoja, ei niillä voi mennä pieleen.

22. maaliskuuta 2011

i started seeing double.

Kaipasin viikonloppuna pahasti kesää, loska tympii jo ankarasti, eikä ankean harmaa maanantai varsinaisesti auttanut asiaa. Testailin äidin olkihattua ja mummo teki mustikkapiirakkaa, eli ihan hakoteillä en kesäfiilistelyjeni kanssa ollut. Olen haaveillut mustasta hatusta jo pidemmän aikaa ja se voisi olla omaan tyyliini istuvampi. Mutta tämä vanha olkihattu taitaa päästä kesällä testiin mekkojen kaverina, yllättävän kivuttomasti se keikkuu ainakin kotioloissa päässäni.

Huomenna ja ylihuomenna olen menossa kesätyöhaastatteluihin, varsinkin toinen paikoista on ihan huippu ja juuri minulle sopiva unelmatyö, joten toivottakaa onnea, että osuisi duuni kohdalle! (:

18. maaliskuuta 2011

get on your boots.

Kävin eilen teatterissa. Täällä Pohjantähden Alla 2011 oli ihan pirun hyvä. Esitys oli sopivassa suhteessa vakava, syvällinen ja perinteinen, mutta toisaalta viihdyttävä, hauska ja moderni. Kesto oli melkein kolme tuntia, mikä aiheutti joidenkin koulukaverien kohdalla vähän tylsistymistä, mutta minä kyllä olisin istunut vaikka toisen mokoman Kansallisteatterin penkissä. Tulipahan taas muistettua, että teatterissa käynti on ihanaa ja kivaa, vähän useammin voisi leffan sijaan mennäkin teatteriin. Jos jaksaisin, voisin muuten nillittää aiheesta 'lukiolaisten teatterikäytös', tyypit olivat kuin ekaluokkalaisia vaihteeksi, mutta jätän ehkä väliin...
Ostin eilen kengät. MTWTFSS Kreml boots, Weekdayn alekasasta hintaan 6€. Siis kuusi euroa. En voinut vastustaa. Ne ruttaantuvat mukavasti nilkkoihin, soljet kilisevät kävellessä ja lumen alla paljastuneella asfaltilla harppoessa näiden pohjat pitävät samanlaista kopinaa, kuin jotkut korkkarit. Että eivätköhän nämä kuuden euron edestä ilahduta.

16. maaliskuuta 2011

you gotta go for what you can do.

Heräsin vapaaehtoisesti 6:55 ja junailin naapurikaupunkiin fiksusti auki olevan Lippupalvelun perässä, nyt on eräs kesäpäivä ohjelmoitu. Ostin hienon evässämpylän ja söin sen junassa. Joskus tulevaisuudessa haluan olla sellainen ihminen, joka syö aamiaista junassa ja siinä sivussa soittelee tärkeitä puheluita ja lukee tärkeitä sähköposteja.
Päivän rätit olivat aika kivat, puin pitkästä aikaa leveähelmaisen hameen. Mutsin vanhat mokkasiinit ovat niin rumat, että oikeastaan ne ovat aika sympaattiset, joten nekin ansaitsivat päästä ulkoilemaan. Paita on samalta kirppiskierrokselta, kuin parkakin. Maastonvihreä yrittää kai soluttautua kevään kunniaksi kaappiini, hmm.
Huomenna on tiedossa teatterikäynti äidinkielen kurssin kanssa, Täällä Pohjantähden Alla 2011. Olen lievästi sanottuna innoissani! Siitä on ikuisuus, kun viimeksi kävin katsomassa "oikeaa" teatteria, ja Kansallisteatteri on luonnollisesti ihan oma juttunsa... Superkivaa!

14. maaliskuuta 2011

one of those mondays.

Hölmö päivä tänään, olen ollut ihan pihalla ja oikein mikään ei vaihteeksi ole sujunut. Tyypillinen maanantai...
Joka tapauksessa, tälläisen veskan ostin viime viikonloppuna kirpparilta. Toiveena oli keskikokoinen ruskea nahkalaukku, jossa on pitkä olkahihna ja kunnollinen solki/vetoketjukiinnitys. Kaikki toiveet täytyivät. Harvinaista, kirppikseltä löytyi jotain täsmällisesti etsittyä, kun normaalisti sieltä poimii mukaan vain tajuttomia satunnaislöytöjä.
Illan ohjelmana Fight Club. Olen täydellisen vastustuskyvytön Anttilan alennusleffoille, yleensä yritän kiertää ne turvallisesti kaukaa. Eilen eksyin kuitenkin selailemaan leffahyllyjä ja tämä tarttui mukaan. Onhan se nii pirun hyvä, että sillä on ihan perusteltu paikka dvd-hyllyssä, vai mitä?

13. maaliskuuta 2011

one day i'll fly away.

Kävin lauantaina Lahdessa kiertelemässä kauppoja ja kirppiksiä ja sain ostoslistaltani rastittua useamman kohdan yli. Ensimmäisenä esittelyssä lintubongaritakiksi ristimäni ohut parka: sopivan pituinen ja mallinen, eli ei liian säkkimäinen ja väriltään kivan tummanvihreä, kuva vähän vääristää. Täydellinen kevättakki nille päiville, kun trenssi tuntuu liian asialliselta ja hienostuneelta.

10. maaliskuuta 2011

and any way you slice it, karma sucks.

Karma, et just nyt ole kaverini, joten voisitko jättää minut rauhaan? (Enkä mä oikeasti mihinkään karmaan usko, mutta sitä on hyvä syyttää kaikesta.)

Tietokone hajosi. Yli kolme vuotta kannettavani palveli urhoollisesti, eli se alkoi olla jo eläkeiässä. Ennen viimeistä pihaustaan se antoi mun pelastaa kaikki tiedostot massamuistille, eli katastrofi ei ole todellakaan täydellinen, ja kiikutan sen huoltoon arvioitavaksi, josko ihmeellinen henkiinherääminen olisi mahdollista. Mutta postaustahti voi vähän kärsiä, koska tällä toisella koneella on hyvin tuskaista tehdä yhtään mitään.

Lisäksi lempivillatakkini pestiin pilalle. Marimekkoa, Samu-Jussi Koskea, 100% unelmanpehmeää villaa, viittamaiset lepakkohihat, täydellinen neuletakki. Ja tällä hetkellä huopunutta nukenvaatekokoa. Saatana.

Yritän ylläpitää positiivista asennetta: The Ark tulee Tammerfestiin! Lähden kesäloman alussa Israeliin! Lähden myöskin kesällä Ruotsiin katsomaan Arkia! Maailmassa saattaa ehkä olla toinenkin täydellinen neuletakki odottamassa minua. Ehkä hajonnut kannettava kannustaa minua vihdoinkin säästämään MacBookiin. Optimisti sisälläni on herännyt.

8. maaliskuuta 2011

cartwheels.

Pitääkö alkaa huolestua, kun minä, perusnegatiivinen ja mustassa jumittava, pistän päälleni vaaleanpunaisen jakun? Hyväntuulisuuden puuska ei vieläkään ole mennyt ohi, kummallista. Kohta karma palauttaa minut raiteilleni jollakin pikku katastrofilla, ihan varmasti.

Jakussa ei kuitenkaan ollut mitään vikaa, itse asiassa sitä kehuttiin paljon. Itse en ole ihan varma, onko tämä nyt sitten niin 'minua', mutta menkööt näin hyvänä päivänä. Kirppisjakku, ostettu joskus vuosi sitten. Ja virittelin sitä niittivyön raadolla, kymmenen pikkuniittiä kauluksissa tekevät tästä suorastaan rockin (not.)
Eipä tänään jännempää, kiva päivä, kivoja ihmisiä ja sellaista. (Mistä uusi, positiivinen minäni voi kirjoittaa blogiin? Valitusvirret kyllä sujuvat, mutta monisanaiset "kaikki on kivaa ja ihanaa" -selvitykset eivät kyllä onnistu...) Päivän suurin pettymys oli, kun minä, kangaskassihamsteri numero1, jouduin ostamaan muovipussin lähikaupasta... Traagista.

7. maaliskuuta 2011

it needs to be the other way around.

Lauantai-illan leffavalinta oli Black Swan. Harrastan itsekin balettia, aloitin viime syksynä aikuisbaletin ja muutenkin olen aina ihaillut ballerinoja, joten filmi vaikutti todella mielenkiintoiselta ja positiiviset arvostelutkaan eivät tietenkään haitanneet.

Elokuva oli hyvä. Ei missään nimessä kiva, mutta todella hyvä. Ahdistava. Dramaattinen. Kaunis. Surullinen. Sanattomaksi jättävä, en oikein vieläkään osaa sanoa mitään järkevämpää. Käykää katsomassa, suosittelen joka tapauksessa.
(Kuvat imdb.com)

6. maaliskuuta 2011

so happy i could die.

Olen hymyillyt taukoamatta perjantai-illasta lähtien. The Arkilla on vähän sellaisia vaikutuksia ainakin minuun. Lauantaina kävin hymyilemässä mm. leffassa (Black Swan, jonkinlaista kommenttia filmistä tulossa myöhemmin!) ja tänään suuntasin auringonpaisteessa kirppikselle.

Kestohymyn lisäksi perjantaista jäi päälle vähän rockimpi ote pukeutumiseen. Festarimuistot mielessä kaivoin farkkushortsit kaapista ja Ruissista kesällä ostettu Ark -paita on ollut jotenkin luonnollinen paitavalinta viimeiset pari päivää... Ja ulkona päällä oli nahkatakki, kevät on virallisesti täällä.
Wayfarerit sain syksyllä tädiltäni ja tänään ne pääsivät ensimmäistä kertaa ulkoilemaan, kiitos ihanan sään. Varovasti arvioiden 90-luvun alusta olevat Reiskat ovat oikein hyväkuntoiset ja vähän kokomustaa perusmallia mielenkiintoisemmat. Ensi kesäksi olisi kiva ostaa uudet Wayfahrerit näiden ja punaisten metrokarttakuviollisteni lisäksi.

Tänään oli muuten hyvä kirppispäivä, löysin vaihteeksi vaikka mitä kivaa. Mukaan lähti kaksi tosi kivaa juttua, postailen niistäkin myöhemmin.

5. maaliskuuta 2011

that i do adore you.

Olen just nyt onnellisin ihminen maailmassa. The ARK eilen Tavastialla oli tiivistetysti täydellistä parhautta.
Käytän sanoja täydellinen, ihana, mahtava, loistava, upea ja niin edelleen normaalisti ihan liikaa, mutta tällä kertaa tarkoitan niistä jokaista niin paljon, kuin mahdollista. Olin eturivissä, ihan keskellä. Huusin, lauloin, itkin, nauroin, hypin, kiljuin. Keikka oli ihan mieletön, vanhoja ja uusia lempibiisejä ja niin hyvä fiilis, että en todellakaan osaa kuvailla sitä kunnollisesti.

En tajua, miten tuo saattoi oikeasti olla viimeinen kerta, kun näen Arkin livenä. Kolme kertaa The Ark keikalla ei vaan ole tarpeeksi yhteen elämään. Tosin vähän epäilen, että tämän bändin suhteen satatuhattakaan kertaa ei riittäisi. Kiitokset näistä vuosista, ja niin kuin Ola sanoi, eihän Arkin biisit minnekään häviä, niitä voi aina kuunnella kun kaipaa ihan pirun hyvää oloa. Ja pakollinen teinisydän ♥ ! 

Pitää alkaa suunnitelemaan Ruotsin matkaa kesäksi, sillä ei tämä vaan voi olla tässä... 

4. maaliskuuta 2011

water for elephants.

Vettä elefanteille on elokuva, jota odotan lievästi sanottuna innoissani.

Ensinnäkin, se perustuu Nanowrimo -kirjaan, jollaista itsekin marraskuussa naputtelin. Tuntuu mukavalta ajatella, että samasta kirja kuukaudessa -haasteesta syntynyt teos on päässyt noin pitkälle: bestselleriksi ja Hollywoodiin. Ehkä jonakin päivänä suomalainenkin Nano-kirjailija menestyy kirjansa kanssa pidemmällekin, ainakin yksi niistä on tähän mennessä julkaistu.

Toisekseen, itse leffa vaikuttaa mielenkiintoiselta. Sirkus miljöönä kiinnostaa minua aina ja juonellisestikin elokuva vaikuttaa mielenkiintoiselta. Eikä Pattinsonissakaan varsinaisesti vikaa ole, mutta Reese Witherspoon ei kyllä kuulu omiin suosikkeihini...

(Uhkailin eilen palaavani asiaan vasta lauantaina, mutta naputtelin tämän aamupuhteena...)

3. maaliskuuta 2011

all those days.

Tämän talven jumituskolmikko taas yhdessä kuvassa: saappaat (äidiltä), vyö (iskältä) ja laukku (isotädin vanha). Sen lisäksi, että kaikki ovat päätyneet omistukseeni toisen käden kautta, on näillä suosikeillani muutakin yhteistä. Kaikki ovat ruskeita. Normaalisti olen jumittanut asusteissani vain ja ainoastaan mustassa, mutta tänä vuonna olen oppinut käyttämään ruskeaa. Se käykin yllättävän kivasti esim. harmaan ja punaisen kanssa ja myös sen mustan.

Lisäksi nämä kaikki ovat aitoa nahkaa, mikä varmasti on vaikuttanut siihen, että ne ovat kestäneet niin aiemmat käyttäjät, kuin minunkin käytössäni hyvin. Saappaat kävivät tosin suutarilla, mutta muuten kaikki ovat viehättävällä tapaa käytetyn näköisiä, mutta silti ehjiä. Kaikki näistä ovat myöskin suomalaista tuotantoa, ei paha. Ikivanha ruutumekko on ehkä vähän syksyinen, mutta tänään se sopi fiilikseen.
Pahoittelut, tänään minulta ei irtoa vaatevalintojen selittelyä jännempää settiä, sillä olen hysterian partaalla huomisen takia. Se on joko täydellisen ihana tai katastrofaalisen hirveä päivä. Palataan asiaa lauantaina, joko pohjattoman lohduttomana tai onnesta soikeana.

2. maaliskuuta 2011

bright lights.

Maaliskuu. Mitä kliseisin maaliskuu: auringonpaistetta, linnunlaulu ja sitkeän flunssan viimeiset jämät. Ja koulussa muun muassa henkeviä pohdintoja elämän tarkoituksesta. Kevään kunniaksi tänään oli mekkopäivä. En ymmärrä, miten olen tullut toimeen ilman pitsimekkoa, tuo on vaan niin ihana. Tälläisiä vaatteita lisää, joiden pukemisesta tulee automaattisesti hyvälle tuulelle.

Juuri kun viime postauksessa hehkutin valkoista seinää vasten pönöttämisen autuutta, parhaan ja ainoan valkoisen seinän valtasi susiruma antiikkikaappi. Voihan saasta. Jatkossa voin sitten huvittaa naapureita ulko-oven edessä pönöttäessäni...