like an athlete or a superhero.

Jouluaatto sujui perinteiseen tapaan, oikein kivasti ja mukavasti. Ruoka oli hyvää, kinkun sijaan taidan jatkossa alkaa ostamaan jouluporoa. Lahjat olivat mieleisiä, sain pari ihan mahtavaa yllätystä (: Esittelen niitä ehkä joskus myöhemmin, mutta nyt asukuvat viimeiseltä jouluostoskierrokselta. Reikämekko käy pakkasillakin, siitä saa yhden kerroksen lisää.

Lomailu sujuu rauhallisesti, maratonitan Greyn Anatomiaa. Kohta alkaa kolmas kausi, ja vaikka olen nähnytkin kaikki jaksot jo monia kertoja, jaksaa tämä sarja yhä edelleen pitää otteessaan. Nerokasta. 

very merry christmas.

Sisäinen keski-ikäiseni on sitä mieltä, että jouluaattona ei tarvitse datailla. Joten tässä lyhyesti olennainen: Hyvää joulua!

your shadow's at the door.

Eilen piti vielä suihkia Helsinkiin, viimeiset jouluostokset ja muuta sellaista. Etukäteen pelkäsin muuttuvani lähinnä ihmisvihaiseksi ja taklaamaan mummoja edetäkseni ruuhkassa, mutta eipä jouluhysteria ollutkaan niin pahaa. Pakollisessa turistikuvassa Aleksanterinkatu on suorastaan autio. Ehkä iltapäivän ajoitus osui kohdalleen?

Vanhan YO-talon joulumyyjäiset olivat hetken päähänpisto, mutta erinomainen sellainen. Mitään en ostanut, mutta suomalaisten käsitöiden ihastelu piristi mieltä. Tekisi itsekin mieli pitkästä aikaa kaivaa ompelukone naftaliinista ja alkaa huristella jotakin. Vaikka yksinkertainen hame, tai jotain?

Postauksen yleistä epämääräisyyttä lisätäkseni postaan nyt sitten samaan syssyyn vielä eiliset ovisilmä-kuvatkin. Ovisilmästä tähyily on hauskaa, ja sen läpi kuvaamineen lähes yhtä hauskaa.

Huomenna heti aamusta suunta landelle mummolaan, perinteinen jouluaatto tiedossa. Läppäri lähtee mukaan, miten sitä nettiaddikti koneensa voisi jonkin joulun takia hylätä, raukkaparalle voisi tulla ikävä... ;)

take my hand.

Nahkahansikkaat kuuluvat mielessäni samalle osastolle, kuin punainen huulipuna, korkokengät ja trenssitakit. Klassisen tyylikästä ja naisellista. Klassikon ei kuitenkaan tarvitse olla tylsä, esim. Minna Parikalta löytyy aivan täydellisen ihania hansikkaita - rusetteja ja nauhoja ja ihania värejä:

Lainaus uusimman Trendin joululahjaoppaasta: "Nahkahanskat saavat sekä lahjan saajan että -antajan näyttämään tyylikkäältä." Tähän lahjatoiveeseeni on eräs kaveri tainnut tarttua, toivotaan siis, että Trendi on oikeassa ja tyylikkyyteni nousee teorian mukaisesti ;)

everyone is a few drinks behind.

Näin järjestät kaveriporukan pikkujoulut:

1) Mainitse asiasta marraskuussa, suunnittele kaikkea hyperinnostuneena, mutta unohda sitten koko juttu.

2) Viimeisenä viikonloppuna ennen joulua muista suunnitelma ja facebook-konsultoi kaveria, jolla asunto vapaana vanhemmista ja joka alun perin oli mukana jutussa.

3) Lähetä 1889345 tekstaria, joilla ensin kutsut ihmiset, sitten kerrot jokaiselle erikseen kaverin osoitteen ja reittiohjeen ja vastaat muut enemmän ja vähemmän tyhmät kysymykset.

4) "Suunnitelma" ei luonnollisesti toimi: ihmiset peruvat, ne jotka tulevat ovat myöhässä, ja lopulta päädytte puolitutun luokse toiselle puolelle kaupunkia varsin erikoisessa porukassa.

5) Pidä joka tapauksessa hauskaa, juo hieman liikaa (Ja matkaan siis lähdettiin kahden siiderin kanssa, mistä esim. valkkaria yllättäen ilmestyi? Nolot teinibileet + valkkari = ehmjooei...?), päätä viiden aikaan jäädä suosiolla sohvalle nukkumaan...

Just nyt olo ei ole mitenkään erityisen hehkeä, mäkkiateria onneksi vähän auttoi asiaa. Katsellaan, josko illalla saan jotain järjellisempää postattua...

PS: Turhaa triviatietoa Minnasta: kun olen kännissä, puhun täydellistä kirjakieltä ja osaan yhä käyttää sivistyssanoja. Kuinka idioottimaista?

we'll be laughing all the way.

Hyvää 1v. synttäriä Ei ole sellaista pimeää -blogi!

Päivälleen vuosi sitten naputtelin tähän osoitteeseen ihan ensimmäisen postauksen, vaikka onhan niitä muita blogeja aiemminkin ollut. Vuosi tuntuu todella lyhyeltä ajalta. Hassua ajatella, että kokonainen vuosi elämästäni on tallentunut tänne.

Juhlapäivän kunniaksi kaivoin kaapista tänään samat vaatteet, kuin blogin ensimmäisessä kuvassa. Jonkinlaista evoluutiota on tapahtunut, mm. peilikuvia ei täällä ole näkynyt enää aikoihin, itse olen näkevinäni kuvanlaadussa hienoista parannusta ja kyllä oma olemuskin miellyttää tämänpäiväisessä kuvassa enemmän, vaikka vaatteet ovatkin samat.

Pinkistä hiuspannasta ja patellavyöstä takin päällä olen onneksi tajunnut luopua...

Olisi ollut hauska saada 100 postausta täyteen, mutta ei ihan. Voisin ehkä harkita vaikkapa arvontaa sitten, kun 100 napsahtaa rikki. Kiinnostusta?

come, let us go look at a sunset.

Hehkutin Pikku Prinssiä joku aika sitten, ja kappas, mitä tulikaan vastaan: JC De Castelbajacin viime syksyn näytöksestä:

Pikku Prinssi paitojen printtinä! Love, love, love. Jos tapanani olisi haaveilla liian kalliista merkkivaatteista, se hetki olisi nyt. Samanlaista innostusta  saivat viimeksi aikaan Miu Miun lintukengät... Budjettini on luonnollisesti näitä vastaan, mutta ehkä jonkinlainen diy-plagiaatti onnistuisi?

two thousand lightyears of darkness.

The Ark hajoaa, ja tuon uutisen luettuani hajosin minäkin.

Bändi on ollut minulle todella tärkeä since 2005 tai jotain, erään kaverin suosituksesta. Olen nähnyt Arkin livenä vasta 2 kertaa, viimekesän Ruis- ja Ankkarockissa. Ruissin keikka on ehkä elämäni paras päivä. Ilta-aurinko, eturivin paikka, ihanat ihmiset lavalla ja yleisössä. Tunnustettakoon, että itkin n. 98% ajasta... (Ja sama ilosta vollotus jatkui Ankkarockissa...)

Okei, bändi on ollut pystyssä jo 20 vuotta, joten lopettaminen on teoriassa ymmärrettävää, mikään ei ole ikuista. Mutta surettaa silti, olen päässyt ihan liian harvalle keikalle! Keväällä on tulossa jäähyväiskiertue, 2x Tavastia. Mutta, mutta. Ikäraja on K18. Sanalla sanoen vituttaa. Jotenkin tuonne on ihan pakko päästä, tässä onkin sitten muutama kuukausi aikaa hioa suunnitelmaa... Liput myyntiin perjantaina, mielellään molempiin päiviin pakko ostaa.

and everyone that made it.

Perinteiseen tapaan Itsenäisyyspäivä meni Linnan juhlia katsellessa (ja aamupäivä laskettelemassa, ensimmäistä kertaa tänä talvena). Linnassa oli tänä vuonna paaaljon ihania pukuja, odotan omaa prinsessapäivääni - eli vanhojentansseja - entistä innokkaampana. Eilisistä puvuista omaan top 3:ni nousivat seuraavat:

Hanna Tanskasen mekko on kaunis, Tiia Vanhatapio todellakin osaa. Puvun avoin selkä on ihana jippo, ja pidän viktoriaanishenkisestä kauluksesta sekä nauhasta vyötäröllä.

Nasima Razmyarin mekko on superkaunis myöskin, tosin ehkä vähän kesäinen?

Marimekko-fanina Helena Ihamuotilan mekko on ehdottomasti listallani. Tuo sinisen sävy on ehkä ainut väri, jossa Unikko-kuosi näyttää hienolta (terv. nimim. viime kesän malliston mekoista haaveillut...), ja Tasaraita pilkistää kivasti helmasta ja clutchina. Tykkään.

(postauksen kuvat yle.fi)

three colours: red.

Joskus yläasteella pukeuduin pelkästään mustaan ja punaiseen, jonka jälkeen olen kiertänyt punaisen värin enemmän tai vähemmän tietoisesti kaukaa. Tänä syksynä punainen on kuitenkin yllättäen alkanut näyttää raikkaalta ja uudelta, joten ostoslistalla on keikkunut vaikka mitä punaista. Ja blogissakin näkyy uuden ulkoasun myötä punaista!

Yritin etsiä villatakkia Helsingistä lahjaostosten yhteydessä. Kaikki peruskaupat myivät 100% akryyliä, oikeasti villaisten hintalappu hirvitti. Piiitkästä aikaa raahauduin sitten kirpparille tänään, ja sieltä löytyi. Ei tässäkään tosi villaa ole kuin puolet, mutta on sekin parempi kuin ei mitään.

Operaatio "Neulo punainen jättihuivi" keskeytyi, kun lanka loppui, ehkä se voisi olla seuraavana vuorossa?

white lips kissed.

Marraskuu lyhyesti:
1) Nanowrimo tuli ja meni, lopputuloksena 50 000 sanaa on takana ja romaanimittainen tekele koneella. Nyt annan sen lepäillä vaikkapa joululomaan asti, ja sitten alkaakin editointivaihe. Voittajafiilis, tämä on yhtenäisin ja paras näin mittava tarinani, tykkään edelleen niin juonesta kuin hahmoistakin, vaikka paranneltavaakin toki löytyy ja paljon, tuskaisen kirjoittamisen aikaansaamat ajatusvirheet ovat vertaansa vailla...

2) Marraskuun aikana tuli talvi, tuskin tarvitsee mainita, että vihaan sitä. Jalkojen alla narskuva lumi, saatanallinen viima ja miljoonat vaatekerrokset, lapaset ja pipot - ei kiitos. Kamera on viihtynyt marraskuun lähinnä kadoksissa, mutta nyt olisi ehkä fiilistä kuvailla ja postailla kaikkia kivoja juttuja. Eli postaustahti heräämässä henkiin, ainakin yritys on hyvä.

3) Jouluhösötys on  alkamassa, olen jo saanut ison osan lahjoistakin ostettua ja omaa toivelistaa kehiteltyä. Tosin osan lahjoista olen saanut jo ennakkoon, joten se lista ei kyllä kovin pitkä ole... Piparkakkuja on tehty jo, ja muutenkin joulufiilis alkaa löytymään. 

( kuvat weheartit.com )

Nyt suunnaksi kirppari hyppytunnin ajaksi, toivottakaa onnea muutaman jutun etsintään... (:

thirty days and nights.

Loma Israelissa tuli ja meni, etelässä oli ihanaa. Kotiinpaluu on sujunut vähän tahmeasti. Olen todella huono olemaan kiireinen, olen liian laiska kiirehtimään. Mitä enemmän pitäisi saada tehtyä, sitä huonommin kaikki tulee säädettyä ja jätettyä kesken tai kokonaan tekemättä.

Auringoslasku, Punainen meri, Israel.  Loma sujui hyvin, en edes palanut. Ja viikko mutsin sietämistä oli ihan tarpeeksi. Lisäksi löysin mm. wanhojentanssimekon, yksi massiivinen stressinaihe poistui. Mekko on kaiken lisäksi aivan täydellisen ihana, kuin minulle tehty. Se on erään paikallisen suunnittelijan luomus, mikä oli minulle tärkeä juttu. On aivan varmaa, että ikinä ei tule samaa asua vastaan. Toisekseen, on hienoa, että mekko on juuri Israelista. Maa on minulle tavallaan "erityinen" paikka. Postailen mekosta lisää myöhemmin.

 Suomessa olen pukeutunut tylsääkin tylsemmin, syksy ja kiire tappavat kaiken mahdollisen luovuuden. Huimin saavutus oli, kun Trendin inspiroimana yhdistin sunnuntaifarkkuni, eli mutsin vanhat Levikset lahkeet rullattuina korkkareihin. Yleensä en poistu noissa housuissa asunnon ulkopuolelle, mutta noin ne olivatkin yllättävän kivat.

Tässä näkyy puolestaan kiireen ja stressin pääsyy: Nanowrimo. Se  on typerä kirjoituskilpailu, jossa on tarkoituksena naputella marraskuun aikana 50 000 sanaa pitkä romaani. Idea on ehdottoman nerokas. Olen niin patalaiska, että en saa mitään aikaan, mutta päivittäisen sanatavoitteen varjolla tulee kirjoitettua PALJON. Raakaa materiaalia on jäkikäteen melko tuskaista luettavaa, mutta sitä voi sitten myöhemmin muokkailla. Tämän vuoden juoni on rullaillut eteen päin ihan kivasti, tykkään hahmoistani ja niin edelleen, mutta muu elämä on todellakin kärsinyt koneella istumisen takia. Ja ah, mitkä hartiakivut...

Nanon takia ei tässä kuussa varmaankaan tule juuri postailua. Palataan asiaan joulukuussa (:

no shelter from the rain.

Vaihteeksi yhtään mikään ei tunnu sujuvan, maailma on julma ja valivali. Tuleva syysloma tulee niiiiiiin tarpeeseen. Kuten olen kai maininnut joskus, mutsini asuu tilapäisesti ulkomailla, ja mennään siskon kanssa sen luokse. Aurinko ja uima-allas, kiitos ihanaa.

En oikein ole pipoihminen, mutta punaiselle myssylle on ollut käyttöä. Vaatteissa olen jumittanut klassisissa perusvaatteissa, ehkä tylsää, mutta ehdotoman toimivaa, kun pukeutumisinnostus on jumittunut syysmasennukseen.

Alemman kuvan vaatteissa olin koulukuvassakin ja jaksoin jopa kihartaa hiukset. Jos olisin vähemmän laiska, tykkäisin laittaa hiukset noin vaikka päivittäin. Nukkuminen vie kuitenkin voiton aamuisin.

Lento lähtee siis maanantaiaamuna, joten musta tuskin kuuluu mitään seuraavaan viikkoon. Ellen innostu ajastamaan ensi viikolle jotain, hmm...

when you've finished getting yourself ready in the morning, you must go get the planet ready.

Rakastan lukiota. Tarkemmin ÄI05 -kurssia, koska kirjoitamme esseitä, ja yksi aihevaihtoehdoista oli tämä:

"Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."

 

Pikku Prinssi on minun elämäni tärkein kirja. Ollut viime vuosituhannen puolelta, suunnilleen siitä asti kun opin lukemaan. Aluksi luin sitä kuin satukirjaa, vaikka jo silloin teoksessa oli jotain poikkeuksellista. Jotain samantyyppistä taikaa, kuin Harry Pottereissa, mutta paljon, paljon voimakkaampana. Välillä kirja on hyllyni kunniapaikalla lukematta jopa vuosia, mutta aina silloin tällöin tulee tunne, että se on otettava esiin. Kirja on surullinen ja koskettava, enkä pysty lukeman sitä itkemättä. Silti saan siitä voimaa ja jaksamista, saan omia ajatuksia selviteltyä. Teoksen herkkä ja tavallaan yksinekrtainen filosofia puhuttelee vuodesta toiseeen.

Juuri nyt on taas sellainen olo, että Pikku Prinssi olisi luettava. Ja alussa mainitsemastani esseestä on kirjoitettava loistava. Ja tämä ei oikeastaan liity blogiini mitenkään, mutta jonnekin oli pakko kirjoittaa. Ottakaa tämä vaikka kirjavinkkauksena, mikäli olette jollain käsittämättömällä tavallaa onnistuneet missaamaan kyseisen kirjan.

now my feet won't touch the ground.

Viime perjantaina kävisin Hulluilla Päivillä, enkä sitten ostanut mitään... Weekdayltä kuitenkin lähti mukaan Cheap Monday -paita ja kangaskassi. Shoppailureissut on kyllä muuttuneet, joskus piti ostaa järjettömästi kaikkea ihme sälää, nyt Helsingistä löytää muutakin kuin H&M:n ja ostaa voi vain yksittäisiä kivoja juttuja. 

Tänään oli hyvä päivä, mulla on esim. vanhojentanssipari. Ja maailman parhaita kavereita! Nyt on stressiä enää puvusta, mutta se nyt on pikkujuttu. Olen niin helpottunut, vaikka toisaalta tälläisestä asiasta kriiseily on ollut vähän naurettavaa. Vanhojenpäivä on vain yksi päivä muiden joukossa, eikä ainakaan minulle mikään vuoden kohokohta.

fallen leaves.

Hei ja hyvää lokakuuta!

Kootut tekosyyt blogin tilapäisestä kuolemasta: flunssa, koeviikko, koeviikon loppumisen juhlistaminen, juhlimisesta toipuminen ja uuden jakson alkamiseen liittyvät juoksevat asiat. Eilen totesin helpottuneena, että minulla on enää yksi isompi stressinaihe jäljellä: vanhojen tanssit ja erityisesti se tanssipari. Tulen palaamaan aiheeseen erityisesti puvun osalta myöhemmin täällä, mutta noin yleisellä tasolla taitaa pyyhkiä varsin hyvin, jos tuo on suurin murheeni tällä hetkellä.

Vaatepuolella on ollut hiljaista ja tylsää. Toisin kuin ilmeisen monet muut, pimeät aamut ja koleat säät eivät ole saaneet minua innostumaan. Kääriydyn lempineuleeseeni päivästä toiseen. Leveämmät hameet, mekot ja kuviot ja värit houkuttelevat ajatuksen tasolla. Esim. nämä Marimekon mekot/tunikat kelpaisivat.

 

you got my head filled with songs.

Sovimme parhaan kaverini kanssa, että tästä lähtien perjantai on virallinen Korkokenkäpäivä. Minulla ainakin on tapimuksena hamstrata laatikot täyteen ihania kenkiä, joita ei sitten turhan usein tule ulkoilutettua. Arkiaamuisin kun ensimmäiset Converset eteisestä ovat niin helppo ratkaisu... Perjantaifiilistä korot kuitenkin nostavat heti aamusta, joten idea on mielestäni loistava. Tänään jalkaan päätyneet vaaleanharmaat ovat luottokorkkarini, sopivan matalat ja järkevät kävellä, ja käyvät lähes kaikkeen.

Parin kokeilukerran myötä olen huomannut, että korkojen kanssa tulee pukeuduttuakin eri tavalla. Kokeiltua sellaisia juttuja, joita ei matalien kenkien kanssa ainakaan kouluun pukisi. Tänään vuorossa olivat ylipolvensukat. Kuten aina uusien juttujen kanssa, yhdistin ne vanhoihin lempivaatteisiin. Flunssani on tällä hetkellä kamala, joten palestiinahuivi kaulaan lämmittämään- tuo huivi on muuten oikeasti Palestiinasta ostettu.

i'll cross the sky for your love.

Kävin sunnuntaina pitkästä aikaa kirppareilla. Yhden jutun löysin: Samu-Jussi Kosken Marimekolle suunnittelema neuletakki. 5 euroa, ei paha. Materiaali on villa-lyocell-sekoitetta, ja aivan ihanan tuntuista. Väljä mallikin miellyttää  (kokolapussa lukee XL), eikä harmaan sävyssäkään ole valittamista. Tämä on päätynyt heti päivittäiseen käyttöön, eli mustalla Marimekko-neuleellani, jota käytän pelottavan usein, taitaa olla kilpailija.

Taustalla on muuten huonettani äidiltäni (talossa asuu tällä hetkellä isovanhempani, kun äiti on ulkomailla töissä). Järjestin huoneen uudelleen, mutta punaisen ja vaaleanpunaisen yhdistelmä hieman epäilyttää...

let your body decide.

Siinä se nyt sitten on, tragus -lävistys. Peruttu historiantunti päätyi hyötykäyttöön, kun viimeinkin sain itseni tsempattua lävistäjälle asti. Pari vuotta sitten ottamaani napakorua en varmastikaan jännittänyt näin paljoa... Monessa paikassa kun on peloteltu, että rustoon sattuu mukamas niin paljon enemmän. Ei sattunut yhtään, joten turhaan stressasin. Ja vaikka se hieman olisikin tuntunut, on kipu mielestäni sen arvoista. Mutta siis joo, Backstagella täällä Järvenpäässä kävin ottamassa ja kaikki sujui kivasti ja tämä on ihana.

suddenly i see.

Viime viikolla tilaamani uudet rillit saapuivat tänään. Uudet lasit ovat Ray-Banilta, nämä ovat väriltään todella tumman punaiset (näyttävät kuvissa ja oikeastaan livenäkin mustilta) ja itse tykkään näistä hirmuisen paljon. Edelliset lasini olivat haalean väriset ja muutenkin pliisut, nämä ovat lähes täydellinen vastakohta niille. Kuitenkaan nämä eivät mielestäni ole liian nörttilasit, en usko, että sellaiset minulle sopisivat.

PS: Ray-Ban -kokoelmaani ilmestyi loppukesästä eräs toinenkin lisäys, kiinnostaisiko näin aurinkolasikauden lopulla esittelypostaus kaikista Reiskoistani?

take it away i never had it anyway.

Ensinnäkin hieman muutoksia ulkoasuuun, oikeastaan laitoin koko jutun uusiksi... Olen perinteisesti lusmuillut liikuntapäivät, eikä tämäkään vuosi ollut poikkeus. En siedä koululiikuntatuntejakaan, joten koko päivä, hyyyh... Missä ovat kuvispäivät tai ihan-mikä-tahansa-muu-aine-paitsi-liikuntapäivät?

Laiskottelu kuitenkin kelpasi ja sain syksyn hankinnoista värilliset sukkikset hankittua. Lisäksi yritin soittaa lävistäjälle tragus-aikaa, mutta siellä ei vastattu. Ensiviikolla tai ehkä jopa huomenna uusi yritys, taidan vaan suoraan marssia liikkeeseen, sillä aion todellakin saada sen aikaiseksi.

my sweet baby, i need fresh blood.

Tänään olen leiponut suklaakakun ja käynyt kaupassa, ah kuinka jännittävää. Tosin, tykkään pukeutua kauppareissuille oikein ajatuksella ja yleensä korkoihin. Lähikauppa on niin lähellä, että sinne kävelee missä tahansa ihmekengissä ja kaupassa sisällä on kuivat tasaiset lattiat, joten koroissa sipsuttelu on mahdollista. Lisäksi, yleensä juuri silloin kun lähtee räjähtäneen metsänpeikon näköisenä "vaan käymään tossa lähikaupassa", siellä kaupassa on kaikki mahdolliset tuttavat...

Kenkäkokoelmani uusimmat tulokkaat ovat tässä: Melissat, jotka ostin Lahdesta. Melissat (klik) ovat brasilialaisia muovikenkiä, jotka tuoksuvat irtokarkeilta, hattaralta ja My Little Ponyilta. Ja ovat ihanat jalassa ja löytyivät reilusti alennettuina.

happy you're gone.

Uusi suosikki-ruokaohjelmani: Neljän tähden illallinen. Ruotsi- ja brittiversioita olen katsellut Liviltä, ja suomalaista odotin innolla. Oikein kivalta ovat ainakin ensimmäiset jaksot vaikuttaneet. Ohjelma on todella herttainen ja sydämellinen ja tavallaan aito. Ollaan ihmisten kodeissa, ja ne eivät esitä mitään, vaan yksinkertaisesti hengailevat ja syövät. Ruokaohjeetkin ovat melko ymmärrettäviä, joten jotain erityisen hyvää voisi kokeilla kotonakin. Miksi oi miksi tavis-teinit eivät järjestä illalliskutsuja kovinkaan usein? Tykkäisin kyllä ihan mielellään kokkailla kavereille (:

Okei, jos jotain on valitettava, niin olisi ollut vielä mukavampaa, jos julkkisten sijaan kokkeina olisivat olleet ihan tavalliset ihmiset. Ja selostajalle ihan vähän tempoa ja terävyyttä...

oh, it's a pretty idea.

Eilen Lahdessa oli mukavaa ja tein muutaman super-löydön, mutta esittelen niitä myöhemmin. Tänään en jaksa kirjoittaa enkä kuvata, olen vaan torkkunut ja laiskotellut koko päivän... Sunnuntai.

Perjantainen Taiteiden Yö oli mun osalta hieman fail, etukäteen olisi kannattanut tutkia vähän tarjontaa, eikä vain harhailla sielläsuntäällä. Mummon julkkarit tosin olivat ainakin mulle se ykkösjuttu raahautua Stadiin asti, ja siellä siis olin. Ihan älyttömän sympaattinen sarjis, sievästi piirretty ja ah niin osuva. Just tuollaisia ainakin mun mummot on välillä (: Ostin siis albumin, sain signeerauksen, jee jee. 

(Ja koska olen laiska kategorisoin satunnaiset sarjisjutut jatkossakin kirjojen kanssa samalle avainsanalle...)

i believe in endless summer nights, good friends and feeling fine.

Koneen kätköistä löytyi tällainen kuva, asu loppukesältä. Kaipaan paljaita sääriä ja varpaita, kesäpäiviä ja öitä, lämpöä ja lomaa... Kammottavaa tyvikasvua en kaipaa, mutta hiusten pituutta kyllä. Viimeksi kampaajalla lähti vähän liikaa, tosin blondauksen hapertamat latvat sitä kyllä kaipasivatkin.

Tänään suunnaksi Taiteiden Yö, ja huomenna Lahti. Palaillaan siis sunnuntaina, kivaa viikonloppua muillekin! (:

wouldn't wanna change a thing.

Äiti oli lomalla Suomessa ja pääsin vähän penkomaan sen kaappeja. Mukaan lähti mm. laukkuja, pipoja, hattuja ja ihana kynsilakka. Esittelyvuorossa ensimmäisenä on kuitenkin farkkupaita. Pehmeäksi kulunut, ohut, mutta kestävän tuntuinen. Ihanan väljä ja rento. Tykkään.

be with you night and day.

Koulujen alku on vähän sekoittanut päivittelyä, mutta nyt kun rutiini alkaa palailemaan, ehtii postaillakin, Olen ollut mm. Ankkarockissa ja U2 tuli myöskin nähtyä. Nyt ei sitten olekaan mitään odotettavaa, vaan loputtoman tuntuinen syksy...

Tuskin yllättää, että Ark oli Ankan odotetuin bändi. Eturivipaikka oli odottelun arvoinen ja ihanaa oli. Ja itkin vähän vähemmän kuin Ruississa :D Myös Skandinavian Music Group oli hyvä, samoin PMMP ja Don Huonot. Festaripäivän säätila oli varsin mielenkiintoinen, joten aamulla kävin ostamassa jopa kumisaappaat (punaiset Hait, luonnollisesti) mukaan. Onneksi ei kuitenkaan satanut. Mukana keikkui myös Kånken, en muista mainitsinko jo täällä ostaneeni tuon ketturepun...

En oikein osaa kuvailla U2:n keikkaa. Ehkä paras sana olisi epätodellinen. Lava oli ihan käsittämätön, ja koko yleisö oli ihan fiiliksissä, wou. Mielettömän hienoa yksinkertaisesti. Editoin tähän myöhemmin lisää kuvia, kunhan saan niitä keikkaseuran kameroista...

hey modern days.

Kävin Lasipalatsi Design Marketsilla perjantaina. Päällimmäinen fiilis oli, että tästä on otettava tapa. Mitään en ostanut, mutta tarjolla oli kaikkea ihanaa kuolattavaksi. Erityisesti titiMadam, Hankala ja You Complete Me jäivät mieleen aivan mahtavina.

Normaalin shoppauskierroksen huippuhetki oli Weekdayssä, kun huomasimme pikkuisten Chaep Monday -paidat. Keskustelu kaverin kanssa lyhyesti:

Minä: "Aaaaw!!!!"

Kaveri: "Aaaaw!!!"

Joten kummilapset varokoon, vaatehöperöt tädit saattoivat juuri keksiä joulu- ja synttärilahjoja vähäksi aikaa... Täytyy kuitenkin myöntää, että löytyi sieltä Weekdayn alepuolelta itsellekin jotain:

Ilmastointiteippitoppi 2€ ja reikämekko 4€, molemmat Cheap Monday. Viime aikoina minua on tosin miellyttänyt enemmän selkeästi tyttömäisempi ja klassisempi tyyli, joten jää nähtäväksi, miten nämä taipuvat sellaisiin yhdistelmiin.

mind's eye.

Apua, syksyjutut ovat vallanneet aivoni. Tässä top10 minua eniten miellyttävistä syystrendeistä ja muista pohtimistani jutuista. Voisin vaikka joulukuun alussa postata saman listan uudelleen, nähdäkseni, mitä näistä olen oikeasti hankkinut (:

(kuvat: Wikimedia, Lumi Accessories, Fjällräven, Vagabond, Ray-Ban)