Tänään on ollut varsin aikaansaava päivä, harvinaista tällaiselle laiskottelijalle. Töissä oli siinä mielessä hurja päivä, että ilmoitin pomolleni lopettavani siellä elokuun lopussa. Elämäni ensimmäinen irtisanoutuminen elämäni ensimmäisestä työpaikasta, pelottavaa. Duuni tuntuu entistä mukavammalta ja kiukkuisetkin asiakkaat jotenkin sympaattisilta, kun tietää, että ainakaan tässä kaupassa en pian olekaan enää töissä. Ja huippuihanat työkaverit, niitä tulee ikävä!
Iltapäivällä käytiin mutsin kanssa hoitamassa juoksevia asioita. Lisäksi shoppailtiin Iittalassa, tuhlasin yo-lahjaksi saamani lahjakortin. Nyt meikäläisellä on mm. kattila ja juustohöylä, perusjuttuja, joita tulee tarvitsemaan omillaan asuessaan. Hui. Olo on vieläkin ihan epätodellinen, mutta hyvällä tavalla: minä ihan oikeasti pääsin sinne kouluun, yliopistoon kaiken lisäksi. Minä ihan oikeasti muutan omilleni, vieraalle paikkakunnalle. Kuten sanoin, hui.
Huivi & shortsit Levi's, paita Varusteleka.
Seinäkiipeilyreissulla viime viikolla piipahdettiin Varustelekassa ja hamstrasin seilori-paidan sekä lyhyt- että pitkähihaisena. Paidat ovat ilmeisesti väristä riippuen Venäjän/Neuvostoliiton armeijan merivoimien tai laskuvarjojoukkojen paitoja. Huomattavasti parempi tarina raitapaidan takana, kuin H&M:n 4,95€ -rättipino. Materiaali on jotakin paksua ja varmasti käytössä mukavaksi pehmenevää.
Olen näyttänyt lisäksi stereotyyppiseltä pyykkärimuija-yksinhuoltajaäidiltä huivissani, mutta se pitää töissä kätevästi tukan kasassa, ja lisäksi peittää hyvin useamman päivän laiminlyönnit hiusten pesussa...
Kurja puoli tulevassa muutossa on se, että joudun luopumaan lemmikki-kilpparistani, Possusta. Mutsi nimittäin ilmoitti, että konna ei jää hänen hoidettavakseen, eikä sen terrarion raahaus solukämppäänkään oikein toimi... Otus on ollut meillä vuodesta 2004 tai jotakin, ja onhan se ihan hauska ja sympaattinen kaveri, jota tulee varmasti ikävä.
Huomenna suunnataan uusperhelomalle Tukholmaan, saa nähdä, mitä siitäkin risteilystä tulee... No, ainakin Tukholma on ihana ja ruotsin puhuminen aina hauskaa, vaikka seurassa olisikin parantamisen varaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti