Olen haaveillut lukupiiristä jo kauan. Että luetaan jotain kiinnostavaa yhdessä, sitten juodaan teetä (tai viiniä), syödään keksejä ja keskustellaan kirjasta. Luonnollisesti olin siis aivan täpinöissäni, kun pääsinKoko lailla kirjallisesti - palstan lukupiirin ensimmäiselle kierrokselle mukaan.
Ensimmäinen kirja, Marisha Rasi-Koskisen Valheet, tipahti viime viikolla postiluukusta. Minulla ei ollut minkäänlaisia ennakko-odotuksia kirjasta, mutta takakannen perusteella se vaikutti tylysti ilmaistuna melko tekotaiteellselta paskalta, valo heijastuu vesipisarasta, joka pysähtyy kasvin lehdelle ja muuta yhtä runollisen lennokasta...
Onneksi olin väärässä! Höttöisen sijaan teksti olikin suorastaan hypnoottista. Kirja koostuu useammasta tavallaan erillisestä tarinasta, jotka kuitenkin nivoutuvat ikään kuin ohimennen juoneltaan toisiinsa ja kaikkia niitä yhdistää myös tapahtumapaikka, joka on jokaisessa tarinassa voimakkaasti läsnä. Kirjan miljöö on sateinen kaupunki, sateinen, harmaa, saasteisen ja niljaisen oloinen paikka, jossa aurinko ei ikinä paista.
Hahmoja on paljon, ja he ovat melko eriskummallisia - sokeaa teeskentelevä mummo, pillerikauppias, nuorisojoukko, vieraan naisen lapseksi tekeytyvä tyttö ja niin edelleen. Mutta pohjimmiltaan tyypit ovat sympaattisia, jotenkin inhimillisiä ja uskottavia kaikessa sekopäisyydessäänkin. Sellaisia, joista haluaa tietää lisää.
Luin kirjan parin tunnin junamatkan aikana ja se sopi täydellisesti yhteen ohikiitävän lumisen ja utuisen maiseman kanssa. En ole itse viime aikoina lukenut oikeastaan lainkaan fiktiota, joten Valheet tuntui mukavan pehmeältä paluulta kaunokirjallisuuden pariin. Kieli oli taidokasta ja monipuolista, mutta ei lainkaan teennäistä. Kirja oli todella nopealukuinen ja tavallaan kevyt, ehkä jopa vähän nuortenkirjamainen.
Mikäli haluat lukea vakavamielistä ja ryppyotsaista korkeakirjallisuutta, tämä ei välttämättä ole paras mahdollinen teos sinulle. Mutta jos haluat yksinkertaisesti lukea jotakin hyvin kirjoitettua ja kiehtovaa, Valheet on erittäin hyvä vaihtoehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti