Sunnuntaifarkut ovat paljon hankalammat, kuin arkifarkut. Sunnuntaifarkkujen kuuluu olla rennot, väljät, perus-siniset ja mahdollisesti jopa hieman nuhjuiset. Sellaisia farkkuja on hankala lähteä kaupasta ostamaan. Tähän asti parhaat sunnuntaifarkkuni ovat olleet mutsin vanhat Levikset, mutta nekin ovat hieman liian ryhdikkäät, eivät tarpeeksi pehmoiset ja mukavat.
Faija kävi ennen joulua Amerikassa, ja pitkälle tuliaislistalleni päätyivät farkut, Leviksen 501 -klassikot. Olin vähän epäileväinen lopputuloksen suhteen, sillä faijan shoppailutaidot ovat vähän rajalliset ja en tiennyt, mitä kokoa satun Leviksissä olemaan. Ihme kuitenkin tapahtui, ja 501:seni ovat ihan täydelliset.
Käytin näitä koulussa yhden päivän. Laiskotteluun suunnitellut sunnuntaifarkut eivät istuneet ahkeran opiskelijan tyyliin ollenkaan. Mutta viikonloppuisin kotona ne ovat mahtavat. Odotan jo kesää, olen varma, että nämä eivät pistä pahakseen varvastossuissa läpsyttelyä ja ruohotahroja piknikillä istumisesta.
Hyppäys aiheesta farkut ihan muualle: Eeva Kolu on nero. Sen lisäksi, että Eevan blogista löytyy apua joka ikiseen pukeutumispulmaani, on Eevan ruokablogi ratkaisu kaikkiin kokkausongelmiini. Minä aloitan Runeberg -kauden heti joulun jälkeen, ja se jatkuu pitkälle kevääseen ja suhtaudun niihin lähes naurettavan vakavasti. Olen kokeillut ehkä 10 erilaista Runebergintorttu-ohjetta, mutta mikään ei ole ollut täydellinen, kaupan tortuista puhumattakaan. Mutta, Eeva ratkaisi tämänkin ongelman puolestani: täydellinen ohje.
Nyt kun täydellisyys on tavoitettu maun suhteen, voin alkaa keskittyä ulkomuotoon. Täytyy ostaa oikea Runeberg - vuoka, jotta ne näyttäisivät vähemmän muffineilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti