Olen nauttinut kevätauringosta, hymyillyt silmät keinotekoisesti kiillellen, käyttänyt punaista huivia ja Punahilkka -Converseja. Kävin myöskin katsomassa Punahilkka -elokuvan (luokattoman huono) ja luin pirun hyvän kirjan.
Anu Silferbergin Luonto pakastimessa käsittelee oikeastaan vähän kaikkea: ihmisiä, eläimiä, suomalaisuutta, uskontoa ja yhteiskuntaa. Teksti - kolumnien pohjalta kirjoitetut esseet - ovat suoraviivaisia ja teräviä. Monen Silferbergin esiin tuomat asiat tuntuvat lähes itsestäänselviltä, tulee sellainen olo, että miksi en ole itse tätä tajunnut. Monimutkaisten asioiden monimutkaisuus tunnustetaan, eikä helppoa ratkaisua etsitä. Wow, suosittelen kaikille, jotka haluavat laajentaa ajatusmaailmaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti