Sanat ovat viime aikoina olleet vähän väkinäisiä ja hukassa, mutta kiitos omenapuhelimen, satunnaiset tilannekuvat ovat alkaneet viehättää. Tässä vappulounas ja puistoleikkejä maailman parhaan pikkuneidin, 3-vuotiaan kummityttöni kanssa. Tädin kultamurun kanssa oli ihanaa keinua ja puhaltaa saippuakuplia auringonpaisteessa.
Näin ei ehkä pitäisi sanoa, sillä universumi varmasti kostaa lähettämällä vielä yhden takatalven tai vähintäänkin kaatosateen, mutta nyt tuntuu, että se vihdoinkin olisi täällä, KESÄ.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti